HSL lyö säästökirveellä: Koululaiset pysykööt vain kouluillaan

 

Helsingin seudun liikenne, HSL, on päättänyt tehdä säästöpäätöksiä ja osa pääkaupunkiseudun kunnissa toimivista puolueista on näitä esitettyjä leikkauksia tukemassa. Voimallisimman leikkauskirvestä näyttävät heiluttavan kokoomus ja persut.  Näin koulun näkökulmasta varsin keskeinen päätös koskee koululaisten matkoja koulupäivän aikana.

Usean vuoden ajan on koululaisryhmien ollut mahdollista käyttää pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ilman maksua päivällä ruuhka-aikojen ulkopuolella. Tällä on mahdollistettu oppilasryhmien retkiä, työelämäyhteistyötä ja erilaisia oppimiskokemuksia mm. museoissa. Näitä nyt kokoomus kumppaneineen pitää hyödyttöminä. Koulujen budjeteissa näihin kustannuksiin ei ole varauduttu, eikä niitä täysmääräisesti koulujen budjeteista millään löytyisikään.

Mihin nämä leikkauskirveen heiluttajat perustavat näkemyksensä? Kokoomus on iät ja ajat koettanut esiintyä sivistys- ja koulutusmyönteisenä puolueena. Tällöin voisi ajatella, että sielläkin olisi perehdytty Perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman ajatuksiin. Nyt tosin näyttää siltä, että leikkaajien näkemä ainoa käyttö valtakunnalliselle opsille on sen käyttäminen paikkojen pyyhkimiseen.

Mitä asiaan liittyvää löydämme opsin perusteista?

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

Aivan oppimisen perusteissa katsotaan merkitykselliseksi oppimisprosessi, joka tapahtuu muuallakin kuin perinteisesti luokassa opettajan ja oppilaiden kesken. Oppiminen on toimintaa, joka tapahtuu yhteiskunnassa ja omalta osaltaan ohjaa oppilasta osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Oppimisprosessiin kuuluvat erilaiset paikat ja ympäristöt, perustuen oppimisen monimuotoiseen luonteeseen. Onko niin, että näiden leikkauskirvestä heiluttavien puolueiden mielestä omaan elinympäristöön ja sen kulttuuriperintöön tutustuminen ei ole merkityksellistä , eikä heille myöskään taide, kulttuuri tai ympäröivä luonto ole tutustumisen arvoista?

Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella.

Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa.

Opsin perusteissa pidetään tärkeänä siihen, että oppilaita ohjataan luoviin ratkaisuihin ja pohtimiseen eri näkökulmista. Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt tarjoavat sellaista osaamista ja sellaisia taitoja, joita oppilaamme tarvitsevat aikuiselämässään, työelämässään jolloin he myös maksavat veroja.

Kovasti myös askarruttaa se, etteivät kokoomus ja persut näytä mitenkään arvostavan työelämäyhteistyötä ja kokemuksia yrittäjämäisistä toimintatavoista. Perusopetusta on ohjattu kasvavaan yhteistyöhön työelämän kanssa, ja Vantaalta lähtöisin oleva Työelämäpainotteinen perusopetus Teppo toimii siten, että oppilaat saavat positiivisia kokemuksia työelämästä koulun ulkopuolella, löytäen täten polkunsa työelämässä. Mutta kaikesta päätellen nämä ovat asioita, joiden eteenpäin vieminen ei kokoomusta ja persuja kiinnosta.

Eduskuntavaalitkin lähestyvät, ja nykyisten tekojen perusteella on nähtävissä, miten kukin suhtautuu koulutuksen ja oppimisen mahdollistamiseen jokaiselle lapselle ja nuorelle.